1.1 WWW-palvelin ja selain

Nyt olemme selvillä siitä, että Internetissä tieto liikkuu erilaisilla protokollilla, ja jotta kommunikointi onnistuu, täytyy molempien osapuolten käyttää samaa protokollaa.

Kun käytämme webiä, tarvitsemme käyttöömme web-selaimen, joka osaa jutella "web-protokollaa". Tämä protokolla on nimeltään http eli Hyper Text Transfer Protocol.

Hyperteksti tarkoittaa sellaista tekstiä, joka voi pitää sisällään viittauksia muualle, esim. valokuviin, videoklippeihin, animoituihin kuviin, äänitiedostoihin ja erityisesti toisiin teksteihin ja hyperteksti-sivuihin. Kaikista mullistavinta tässä keksinnössä onkin tuo mahdollisuus linkittää eri puolilla verkkoa olevia sivuja toisiinsa.

Selain siis osaa pyytää sieltä jostain Internetin uumenista (tarkemmin sanottuna jostain web-palvelimesta) meille sen sivun minkä haluamme, ja sitten näyttää sen meille hienosti kuvin ja värein koristeltuna. Käytännössä tämä http-keskustelu menee kutakuinkin näin:

Selain: Anna mulle se laskut.html-tiedosto sieltä vuosikertomukset/2004-hakemistosta.
Palvelin: juu, tässä se tulee.

<Selain analysoi saamansa html-tiedoston, ja huomaa että
tekstissä viitataan sellaisiin kuviin kuin pylvasdiagrammi.gif
ja jarkon_naama.jpg>

Selain: Hei, annas mulle pylvasdiagrammi.gif -niminen tiedosto.
Palvelin: Kas tässä.
Selain: Jepulis, annatko vielä jarkon_naama.jpg-tiedoston?

<menee pari sekuntia kun tiedoston koko on sen verran suuri>

Palvelin: No lähtihän se lopulta. Olepa hyvä.

Ja kun selain on saanut kaikki tarvittavat tiedot ja tiedostot, se näyttää meille tuon web-sivun hienosti aseteltuna ja kuvat juuri siellä niin kuin pitääkin.

Tästä syystä meidän täytyy kirjoittaa joskus selaimen osoitekenttään ensin nuo kirjaimet HTTP, jotta selain tietää että nyt sitten pitää jutella tuota "http-protokollaa" eikä esim. tiedostojensiirtoprotokollaa eli "ftp:tä".

Http:n lisäksi olet varmaan nähnyt joskus siinä osoitteen edessä kirjaimet https. Tuo viimeinen s kertoo, että käytössä on Security-tyyppinen http-protokolla. Käytännössä se tarkoittaa, että koneiden välinen keskustelu on salakirjoitettu ja -koodattu, jotta ulkopuoliset eivät pääse kuuntelemaan että mitäs tietoja siellä vaihdellaan. Erityisesti tämä on tarpeen kun arkaluontoisia tietoja liikutetaan, kuten henkilötunnuksia ja luottokorttitietoja.

Webistä puhuttaessa käytetään usein termiä WWW, joka taas tarkoittaa World Wide Webiä. Käytännön puhekielessä nämä kaksi asiaa ovat synonyymejä, eli on sama asia puhua web-sivusta ja WWW-sivusta.

Mainitsin aiemmin, että verkko ja web eivät ole aivan sama asia. Tässä siihen nyt sitten vähän tarkennusta:

Tarkasti ottaen verkko on yleisempi termi kuin web. Esimerkiksi firman sisäverkossa ei välttämättä ole yhtään web-palvelinta eikä siten "webbiäkään".

Web tarkoittaa kaikkia niitä sivuja, jotka löytyvät verkosta (tarkemmin sanottuna verkossa olevista WWW-palvelimista).

Web on siis osa sellaista verkkoa, jossa on WWW-palvelimia ja niissä web-sivuja:

Tässä verkon muodotavat kaikki koneet, ja webin muodostavat koneissa WWW1, WWW2 ja WWW3 sijaitsevat web-sivut (kussakin siis oma WWW-palvelin).

Webbi toimii siis niin, että asiakas (esim. sinä web-selaimesi kanssa) pyytää joltain web-palvelimelta tietyn html-tiedoston (esitellään seuraavassa luvussa). Sitten se analysoi tuon tiedoston sisällön ja pyytää palvelimilta tarvittavat lisäelementit (kuvat, äänet, videot etc). Kun se on saanut kaiken itselleen, se muotoilee näytöllemme upean web-sivun, jossa kaikki elementit ovat hienosti paikoillaan, otsikot lihavoituna, tekstit oikeilla väreillä koristeltuina ja niin edelleen. Kaikki tämä tapahtuu tietenkin automaattisesti, eikä käyttäjä juuri huomaa näitä asioita, ellei sitten sivun valmistuminen viivästy hitaasti latautuvan kuvan tai videon vuoksi.

Kukin elementti latautuu siis erikseen:

  1. kaikki tekstit sekä tiedot siitä, mitä muita elementtejä tuo sivu pitää sisällään ja millä tavalla tekstit on muotoiltu ja mihin kohtaan kuvat tulevat löytyy html-tiedostosta
  2. kuvat latautuvat yksi kerrallaan
  3. videot ja äänet latautuvat yksi kerrallaan
    jne
    jne