Äänioppi 2

Kampasuodin (comb filter) ja phaser

Vaihe-erot muuttuvat varsin mielenkiintoisiksi kun yksinkertaisen sini-äänen sijaan käytetään äänilähteitä, joissa on useita eri taajuuksia yhtä aikaa. Tällöin tietyt osat äänen spektristä (eli taajuussisällöstä) vahvistuvat, koska ko. taajuudet ovat samassa vaiheessa, kun taas toiset kaistat kumoutuvat. Ääni ei siis kokonaan häviä missään vaiheessa, mutta sen taajuussisältö eli äänenväri muuttuu.

Itse asiassa tämä vahvistumis/kumoutumisilmiö toistuu säännöllisesti, ja lopputuloksena ns. kampasuodin (engl. comb filter). Nimi tulee seuraavasta kuvaajasta, joka havainnoi eri taajuuksien vahvistumista ja heikentymistä.

Seuraavassa esimerkissä kaksi samaa ääntä soivat ensin samassa vaiheessa, ja sitten vaihe-eroa kasvatetaan viivästyttämällä toista signaalia. Kuulet kuinka äänestä häviää tiettyjä taajuuksia ja toiset vastaavasti korostuvat, ja nämä taajuudet muuttuvat viiveen kasvaessa. Tällaiseen muuttuvaan vaihe-eroon ja kampasuodinefektiin perustuvaa tehokeinoa kutsutaan phaser-efektiksi.

Ääniesimerkki on tehty seuraavalla tavalla:

Musiikkisignaali on jaettu kahteen, joista toista viivästetään. Viiveen määrä näkyy kuvassa. Ensimmäiset 5 sekuntia signaalit ovat 100% samassa vaiheessa, ja tämän jälkeen toinen signaali alkaa laahata muutaman samplen (millisekunnin murto-osia) kerrallaan. 30 sekunnin kohdalla viivettä on noin 1,5 ms (78 samplea), ja tästä eteenpäin viivästystä kasvatetaan nopeammin. Viiveen yhä kasvaessa taajuuksien vaimennukset ja vahvistukset pienenevät, ja siten myös kampasuodinefekti laimenee.

Esimerkissä viiveen ollessa n. 4 ms (200 samplea) kampasuodin-efektiä ei juuri enää kuulla. Vajaan 50 sekunnin kohdalla viive on kasvanut jo yli 30 millisekuntiin, ja viimeistään tällöin maallikkokin havaitsee kaksi täysin erillistä signaalia.