Taajuuskorjaimet

Yleistä taajuuksista

Ihmisen kuuloalue - oktaaveittain:

• 1-20 Hz: alle kuuloalueen, ihminen aistii sen. Esim. maanjäristys...
• 20-40 Hz: matala basso (yksi oktaavi). Matalimmat bassot tällä alueella.
• 40-160 Hz: basso (kaksi oktaavia). Soundin perusta.
• 160 Hz - 320 Hz: alakeskialue (yksi oktaavi) Suurin osa esim. saksofonien, trumpetin ja ihmisäännen perustaajuuksista.
• 320 Hz - 2.500 Hz: keskiäänet (kolme oktaavia). Matalien instrumenttien ensimmäiset yläsävelet ja korkeiden instrumenttien perusäänet. Laulettujen vokaalien sointi.
• 2.500 Hz - 5.000 Hz: yläkeskialue, presence. (yksi oktaavi) Puheen konsonantit. Puheen erottelukyky!
• 5-10 kHz: korkeat äänet (yksi oktaavi). Alue toistaa konsonantteja sekä vaikuttaa kirkkauteen. Useimpien soittimien ylimmät yläsävelet ovat tällä alueella.
• 10-20 kHz: erittäin korkeat äänet (yksi oktaavi). Kuuloalueen ylin oktaavi, joka tuo avaruutta ja tilaa.

 

Taajuusalueet verbaalisesti

• alabassoalue (20-150 Hz): äänen tukevuus, voima, "bottne"
• yläbassoalue 150-300 Hz: liikaa tätä aluetta tekee soundista raskaan ja "tunkkaisen"
• alakeskiäänialue (300-700 Hz): kumina, huonekaiku
• keskiäänialue (700-3000 Hz): honotus, puheen informaatioalue
• yläkeskiäänialue (3-6 kHz): selkeys ja erottelevuus
  HUOM! korva hyvin herkkä 4 kHz:n kohdalla => pistävä, raastava särökitarasoundi, S-kirjamet voivat sattua myös korvaan tätä taajuutta liikaa korostettaessa
• aladiskanttialue (6-10 kHz): kirkkaus
• ylädiskanttialue (10-18 kHz): kuulaus, avaruus, selkeys

 

Taajuudet jenkkiläisen miksaajan Bob Oswinskin mukaan:

Sub-basso

Alin basso 16Hz:n ja 60Hz:n välillä kattaa soundeja, jotka usein tunnetaan kuin kuullaan - kuten kaukana jyrisevä ukkonen. Nämä taajuudet antavat musiikille voiman tunnetta, vaikka ne esiintyisivätkin epäsäännöllisesti. Liian paljon korostusta tällä alueella tekee musiikista "mutaisen" kuulosta.

Basso

Basso 60Hz:n ja 250Hz:n välissä sisältää rytmisektion perustaajuudet. Joten tämän alueen ekvalisointi voi muuttaa musiikin balanssia - tehdä siitä lihavaa tai laihaa. Liiallinen korostus näillä taajuuksilla voi saada musiikin kuulostamaan "boomy".

Alemmat keskiäänet

Alemmat keskiäänet 250Hz:n ja 2000Hz:n välissä sisältää valtaosan instrumenttien alataajuuksia. Tämän alueen liiallinen korostaminen voi tuoda soundiin puhelin -tyyppistä laatua. 500Hz:n ja 1000Hz:n välillä korostaminen voi saada instrumentin soundin kuulostamaan "torvimaiselta". 1kHz:n ja 2kHz:n välillä liiallinen korostaminen voi saada instrumenttien soundit kuulostamaan "peltimäiseltä". Liiallinen korostaminen näillä taajuuksilla voi saada aikaan kuunteluväsymystä!

Ylemmät keskiäänet

Ylemmät keskiäänet 2kHz:n ja 4kHz:n voivat liikaa korostettaessa estää tärkeitten puheen tunnistamis -äänten eroittumista. Huulilla muodostettavat konsonantit kuten m, b ja v voivat tulla tunnistamattomiksi. Liiallinen korostus näillä taajuuksilla - erityisesti 3kHz - voi myös aiheuttaa kuunteluväsymystä. Instrumenttitaustojen leikkaus 3kHz:ssä ja laulussa pieni korostus 3kHz:ssä voi saada laulut selvemmin erottumaan miksauksessa, ilman että joutuu laskemaan instrumenttien tasoja.

Presenssi - läsnäolo

Presenssitaajuus 4kHz:n ja 6kHz:n välissä vastaa instrumenttien ja laulujen selkeydestä sekä määrityksestä. Näitten taajuuksien korostaminen voi saada musiikin kuulostamaan lähemmältä kuulijalle. 5kHz:n sisällön vähentäminen miksauksesta voi saada soundin kuulostamaan kaukaisemmalta ja läpinäkyvämmältä.

Kirkkaus - brillianssi

Taajuudet 6kHz:n ja 16kHz:n välissä kontrolloivat kirkkautta ja myöskin soundien selkeyttä. Liiallinen korostaminen voi tuoda ongelmia laulujen S-kirjaimiin. Miehillä 3kHz:n ja 6kHz:n välissä, naisilla 3kHz:n ja 9kHz:n välissä.

Oktaavien väliset erot:

31Hz: Rumble, "chest"
63Hz: Bottom
125Hz: Boom, thump, warmth
250Hz: Fullness or mud
500Hz: Honk
1kHz: Whack
2kHz: Crunch
4kHz: Edge
8kHz: Sibilance (s-kirjain), definition, "ouch!"
16kHz: Air

 

<==

Menu

==>