[an error occurred while processing this directive]
Sijainti: Musiikkiteknologia -> Artikkelit -> Commodore 64
Päivitetty viimeksi 2005

Ohjelmointirutiinien vaikutus pelimusiikkien säveltämiseen ja sovittamiseen Commodore 64 -kotitietokoneella

Petri Kentala, Helsinki, kevät 2005

Petri Kentala
Opinnäytetyö
Stadia
Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma
28.4.2005
Sivumäärä: 102 + liitteet

 

Tiivistelmä

Tutkielman aiheena oli tarkastella ja vertailla erilaisten ohjelmointitekniikoiden vaikutusta sävellys- ja sovitustyöhön Commodore 64 -kotitietokoneella. Tarkasteluun valittiin neljä erilaista ohjelmointirutiinia, joita on käytetty pelimusiikkien säveltämiseen Commodore 64 -tietokoneella aikavälillä 1985-89. Tutkielman vertaileva osio perustuu näiden ohjelmointirutiinien konekielisen lähdekoodin analysointiin ja päätelmien tekemiseen ohjelmien toimivuudesta musiikintuottamisessa varsinkin pelisovellusten yhteydessä mutta myös yleisemmällä tasolla.

Analysoitavat ohjelmointirutiinit ovat peräisin peleistä Driller (Incentive 1988), jonka musiikit on säveltänyt Matt Gray, Arkanoid (Imagine 1987), säveltäjänä Martin Galway ja Monty On The Run (Gremlin Graphics 1985), säveltäjänä Rob Hubbard. Neljäs analysoitava ohjelmointirutiini on Chris Hülsbeckin vuonna 1986 luoma SoundMonitor. Kyseistä rutiinia ei tarkasteltu pelisovelluksen yhteydessä vaan itsenäisenä musiikkiohjelmana.

Vertailussa kävi ilmi, että kaikki analysoidut ohjelmointirutiinit ovat varsin monipuolisia ja hyödyntävät tehokkaasti Commodore 64 -tietokoneen äänentuotannosta vastaavan Sound Interface Device (SID) -mikrosirun äänenmuokkausmahdollisuuksia; mm. muunneltavaa verhokäyrää, oskillaattorien tuottamia erilaisia aaltomuotoja sekä SID-mikrosirun taajuusaluetta. Tämän lisäksi jokainen käsitellyistä ohjelmointirutiineista kykenee tuottamaan ohjelmallisesti tärkeimpiä musiikillisessa ilmaisussa käytettyjä keinoja, kuten vibrato, legato ja portamento. Näistä yhteisistä ominaisuuksista huolimatta eri säveltäjien käyttämien ohjelmointirutiinien ominaisuuksista löytyi myös huomattavia eroavaisuuksia. Osa käsitellyistä ohjelmointirutiineista sivuuttaa kokonaan SID -mikrosirusta löytyviä kiinteitä ominaisuuksia (esim. Matt Gray ja Rob Hubbard eivät sisällyttäneet suodinta tutkielmassa analysoituihin rutiineihinsa) ja toisaalta parhaimmillaan rutiinit luovat käytetyn ohjelmointitekniikan kautta uusia mahdollisuuksia äänentuotantoon Commodore 64 -tietokoneella (esim. rumpuäänien luominen ensimmäisen SID-mikrosirumallin jännitevuotoa hyväksi käyttäen).

Tutkielman analyysit todistivat erilaisten ohjelmointitekniikoiden käytöllä tietokonemusiikin säveltämisessä olevan vaikutusta myös itse lopputulokseen, eli kappaleita sävellettäessä ja sovitettaessa tehtyihin musikaalisiin ratkaisuihin; esimerkiksi Martin Galwayn omalaatuinen instrumenttien ohjelmointitekniikka mahdollisti erittäin elävien ja monipuolisten äänenvärien käytön, mikä kuuluu hänen kappaleidensa melodisessa painotuksessa. Näiden tulosten pohjalta olisi kiinnostavaa ja perusteltua suorittaa vastaava vertailu erilaisten soittotekniikoiden vaikutuksesta musikaalisiin ratkaisuihin käytettäessä akustisia soittimia tai sähköisiä musiikki-instrumentteja ilman tietokoneavusteista ohjausta.

Säilytyspaikka

Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut, Aralis -kirjastokeskus

Avainsanat

Commodore 64, SID, ohjelmointi, tietokone, tietokonepelit, pelimusiikki, elektroninen musiikki

Materiaali pdf-muodossa

Ääniesimerkit mp3-muodossa

Kaksi vaihtoehtoa: jos sinulla on nopea yhteys ja siitä huolimatta maltat odotella jonkin aikaa, voit klikata [tästä] ikkunan johon latautuvat kaikki ääninäytteet kerralla (yht. 24 MB). Tai sitten klikkaa alla olevasta listasta ääninäytteitä yksitellen.