Jakso 3: Ylläpito ja huolto

6. Varmuuskopiointi

Luotettavuudestaan huolimatta kovalevyt eivät ole täysin luotettavia. Ne saattavat lakata toimimasta ihan yhtäkkiä ilman minkäänlaista oireilua. Takuu korvaa kyllä laitteen ja kaupasta saa suhteellisen edullisesti aina uuden, mutta kaikki kovalevyllä ollut informaatio on ikuisiksi ajoiksi menetetty. Ohjelmat ja internetistä ladatut tiedostot ovat helposti kopioitavissa ja asennettavissa uudestaan, mutta itse tehdyt työt ovat ainutlaatuisia - sisällön laadusta ja arvokkuudesta riippumatta ne ovat käytännössä korvaamattomia. Jos kovalevyllä sijaitsee vaikkapa kahden vuoden työn takana ollut vielä julkaisematon tutkimustyö tai muutama kuukausi sitten aloitettu romaanin käsikirjoitus niin kovalevyn hajoaminen voi tällöin aiheuttaa pienehkön henkilökohtaisen kriisin. Siinä vaiheessa olisi valmis maksamaan melkoisesti, jotta saisi arvokkaat tiedostot jostain palautettua.

Yritysten ja miksei yksityistenkin käyttöön on saatavilla erityisiä varmuuskopiointijärjestelmiä, joiden avulla vaikka koko kovalevyn sisältö voidaan aika ajoin kopioida. Varmuuskopiointi voidaan automatisoida säännölliseksi esimerkiksi siten, että järjestelmä itse tekee itsestään kopioin pari kertaa viikossa.

Tiedostot ovat vaarassa myös toisella tavalla. Vaikka kovalevy ei hajoaisikaan, saattavat tiedostot vioittua siinä vaiheessa, kun ohjelma tai tietokoneen käyttöjärjestelmä kaatuu kesken työnteon. Auki olevat tiedostot eivät ole välttämättä tallennettu kovalevylle kokonaan, vaan niistä saattaa puuttuu vielä osia. Koneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen niitä ei enää saakaan auki millään ohjelmalla. Erityisesti Microsoft Wordin pikatallennus on aiheuttanut näitä ongelmia.

Kolmas vaara on käyttäjän oma virhe. On melkoisen helppoa tuhota tärkeitä tiedostoja vahingossa tai huomaamatta. Joskus tiedostojen palautus ei onnistukaan ja ainoa toivo saada arvokkaat tiedot pelastettua on etukäteen tehdyt varmuuskopiot.

6.1 Kuinka itse toimin

Karvaasta kokemuksesta olen oppinut tallentamaan keskeneräisen työni muutaman minuutin välein. Joskus atk-urani alkuaikoina nimittäin menetin muutaman kerran 4-8 tunnin työmäärän, kun innostuneena värkkäsin koneen kanssa jotain ja sitten kone yllättäen kaatui alta enkä ollut tehnyt työstä yhtään tallennusta. Tämän jälkeen Ctrl+S -näppäinkomennosta on tullut niin automaattinen juttu, että sen painaminen tapahtuu jo ajattelematta. Automaattitallennusta suosittelen käytettäväksi, jos itse ei muista tai ole tottunut tallentamaan työtään aika ajoin.

Jos työn alla olevan projektin tekeminen vie useita päiviä, vaihdan dokumentin nimeä vähän väliä (esim. gradu01, gradu02, gradu03). Nyt jos kone kaatuu ja tiedosto vioittuu lukukelvottomaksi, löydän aina kovalevyltä muutaman päivän vanhan version enkä kaikki työ ole mennyt hukkaan. Kun projekti on valmis niin tuhoan vanhat versiot.

Kopioin aika ajoin omat dokumenttini ja varsinkin keskeneräiset suuret työni toiselle kovalevylle tai levykkeille. Jos vain on mahdollista kopioin tiedostot fyysisesti eri kovalevylle. On hyvin epätodennäköistä, että kaksi kovalevyä hajoaisivat yhtäaikaa. Tilan säästämiseksi saatan pakata työhakemistoni ennen sen kopioimista (pakkausta käsitellään vähän myöhemmin).