Melkein aina tietokoneessa pyörii enemmän kuin yksi ohjelma
kerrallaan. Tekstinkäsittelyn ohella voidaan käyttää esimerkiksi
laskinta ja www-selainta ja taustalla voi tomia koko ajan
virustentorjunta sekä nettiyhteyttä ylläpitävä ohjelma.
Tietokoneessa on kumminkin vain yksi prosessori, joten näiden
ohjelmien täytyy toimia vuoronperään: prosessori suorittaa hetken
aikaa tekstinkäsittelyohjelmaa ja vaihtaa sitten
virustentorjuntaohjelmaan, joka sekin pyörii hetken aikaa kunnes
suoritusvuoron saa nettiyhteysohjelma. Sitten siirrytään takaisin
tekstinkäsittelyohjelmaan ja koko rumba alkaa uudelleen alusta.
Suoritusvuoroja vaihdetaan kumminkin niin vinhaan, että näyttää ihan
siltä kuin ohjelmat oikeasti toimisivat yhtäaikaa.
Käyttöjärjestelmä (KJ) hoitaa ja määrää ohjelmien
suoritusvuorojen vaihtamisen. Ennen ohjelmien suorittamista KJ:n
täytyy ladata ne kovalevyltä muistiin; tässä vaiheessa
kuulemme kovalevyn raksuttavan jonkin aikaa ennen kuin ohjelma on
valmiina käytettäväksi. Muistejakin on vain yksi, joten sekin pitää
jakaa ohjelmien kesken. Tämän tekee KJ ja samalla se valvoo,
etteivät muut ohjelmat pääse käsiksi muiden ohjelmien
muistialueisiin. Tätä muistinjakoa ja valvontaa kutsutaan
muistinhallinnaksi.
Käyttöjärjestelmä jakaa koneen resursseja ohjelmien
käyttöön: on vain yksi muisti, vain yksi näyttö, vain yksi
näppäimistö mutta voi olla vaikka 8 ohjelmaa niitä käyttämässä.
Jakaminen tapahtuu siten että KJ pitää kaikki laitteet hallinnassaan
ja tarjoaa ohjelmille palveluja, joiden kautta nekin pääsevät
käyttämään laitteita. Näyttö esimerkiksi jaetaan ohjelmien käyttöön
antamalla jokaiselle ohjelmalle oma ikkunansa, jossa ohjelma sitten
pyörii. Ohjelmat eivät myöskään pääse suoraan käsiksi tulostimeen
vaan tulostaminen tapahtuu käyttöjärjestelmän kautta: ohjelma
lähettää KJ:lle tulostettavan materiaalina ja KJ sitten hoitaa sen
tulostamisen paperille.

KJ toimii palveluja tarjoavana rajapintana
laitteiston ja ohjelmiston välillä.
