Tästä eteenpäin puhuessani tietokoneesta tarkoitan sillä koti- ja
toimistokäyttöön tarkoitettuja mikrotietokoneita. Sana mikro tulee
siitä, että ennen tietokoneet olivat vähittäin kerrostalokaksion
kokoisia massiivisia myllyjä, joiden käyttämiseen tarvittiin
erikoiskoulutettuja ammattilaisia. Noita koneita sanottiin
suurtietokoneiksi ja noin jääkaapin kokoisia kutsuttiin
minitietokoneiksi. Pöydälle mahtuvat tietokoneet olivat
siihen aikaan käsittämättömän pieniä, joten niitä ruvettiin
nimittämään mikrotietokoneiksi.
Tietokonevalmistajia ja -merkkejä on useita. Ennen vanhaan kaikki
koneet olivat uniikkeja siten, että mikään sen osa (tai
tiedostokaan) ei ollut yhteensopiva minkään muun tietokonemallin
kanssa - ei edes saman valmistajan eri mallien kesken. 1980-luvun
alussa IBM kehitti ensimmäisenä "tietokoneperheen", jonka koneet
olivat keskenään yhteensopivia. Lisäksi ne oli tarkoitettu
työpöydälle yhden henkilön käytettäviksi edellisten mallien ollessa
yritysten suuria palvelimia, joita käyttivät tähän erikoistuneet
tietokoneoperaattorit. Uutta mallistoaan IBM kutsui
henkilökohtaisiksi tietokoneiksi (Personal Computer =
PC) ja ne mullistivat tietokoneteollisuuden. IBM nimittäin ei
pitänyt itsellään yksinoikeutta valmistaa ja kasata näitä
tietokoneita, joten muutkin pääsivät hyötymään yhteensopivuudesta.
Tuohon aikaan muiden valmistajien tuotteita, jotka voitiin kytkeä
tähän tietokoneeseen, sanottiin IBM-yhteensopiviksi. Kilpailu laski
hintoja ja ajan myötä tästä systeemistä tuli standardi. Nykyään
tämän laitteiston jälkeläisiä kutsutaan yksinkertaisesti peeceiksi
tai PC-yhteensopiviksi.
Vaikka PC onkin tällä hetkellä yleisin mikrotietokonetyyppi, se
ei suinkaan ole ainoa. 80-luvulla valmistajia oli useita ja kilpailu
kovaa. Vuosikymmenen alussa Commodore saavutti suosiota edullisena
pelikoneena. Samoin Spectravideo ja Atari kävivät kilpailua
markkinaosuuksista. Nämä koneet ovat hiljalleen hävinneet
markkinoilta ja jäljellä on vain yksi varteenotettava
ei-PC-yhteensopiva laitevalmistaja. Applen Macintosh oli ensimmäinen
sarjatuotantoon ja maailmanmarkkinoille päässyt tietokone, jossa oli
graafinen käyttöliittymä ikkunoineen ja hiirineen. Tullessaan
markkinoille 1984 se oli siten huomattavasti kilpailijoitaan
kehittyneempi ja helppokäyttöisempi. Nykyäänkin niitä käytetään
eritoten graafisella alalla sekä musiikki- ja
multimediatuotannossa.
Käyttöalueet
Alunperin tietokoneita käytettiin lähinnä laskemiseen. Nykyäänkin
merkittävä osa sen käytöstä on laskennallista, kuten tieteessä ja
teollisuudessa käytettävät mallinnus ja simulointi sekä
tilastolaskenta. Tällä hetkellä yleisimmät käyttöalueet ovat
toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja
taulukkolaskenta) sekä pelaaminen. Viimeisten vuosien aikana
tietokonetta on ryhdytty käyttämään myös äänen- ja
kuvanmuokkauksessa, animaatioiden ja elokuvien erikoistehosteiden
luonnissa, musiikkituotannossa sekä automatisointi- ja
kontrollitehtävissä teollisuudessa. Lisäksi on vielä tämä
internet, jonka myötä käsitys tiedosta ja tiedonhankinnasta
on radikaalisti muuttunut.
